Pitovoimaa hoitotyöhön motivaation avulla

11.02.2022

Lupasin toteuttaa Professiolle ajankohtaisen koulutuksen, jossa haetaan vastauksia huoleen hoitajapulasta ja keinoja siihen, etteivät osaavat hoitajat pakene alalta.  Valmistellessani 24.3.2022 toteutuvaa koulutuspäivää "Pitovoimaa hoitotyöhön motivaation avulla", seuraan samalla SOTE-sopimuksen neuvotteluja ja siihen liittyvää uutisointia, argumentaatiota sekä sosiaalisen median viestejä. SOTE-sopimuksen keskiössä on palkka ja varsinkin sen korottamisen tahto. 

Entä jos sopimusneuvottelujen myötä palkka ei merkittävästi nouse tai entä jos se nouseekin?

Itse ajattelen, ettei palkka ole ainoa vaikutin minkään alan vetovoimaisuudelle ja pitovoimalle, vaikka toki ymmärrän itsekin hoitajana hoitoalan palkkojen olevan matalat suhteessa koulutustasoon ja työn vaativuuteen. Mitä ylipäätään tarkoitetaan pitovoimalla ja kenellä on pitovoiman avaimet? Ratkaisisiko palkankorotus hoitajien työssäjaksamisen ja lisäisi työn imua ja toisi sitä pitovoimaa? Raha ei ratkaise kaikkea ja ilokseni neuvotteluosapuolet neuvottelevat palkka-asian lisäksi myös muun muassa työhyvinvoinnin lisäämisen keinoista ja työajoista.

Voimme siis neuvottelutuloksesta huolimatta keskittyä koulutuspäivän aikana tutkimaan laajemmin motivaatiota ja pitovoimatekijöitä hoitoalalla!

Vaikka kenelläkään ei vielä ole vahvasti sellaista ratkaisua, joka taikasauvan heilautuksella saisi alalla toimivat hoitoalan ammattilaiset pysymään, motivoitumaan ja jaksamaan työssään, voimme yhdessä tunnustella ja tutkia olemassa olevaa "taikapölyä" ja lähteä tutkimusretkelle tunnistamaan meillä hoitajilla olemassa olevia edellytyksiä ja voimavaroja, joiden avulla koemme työmme vetovoimaiseksi, innostavaksi ja antoisaksi.

Hoitoalaa on hieman moitittu siitä, että hoitajilla on kovin vähän autonomiaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuus on yksi työhyvinvoinnin kokemisen merkittävä tekijä. Suurten organisaatioiden systeemit ja päätöksenteon portaat voivat olla monimutkaiset ja hierarkisetkin. Näin yksittäinen ja motivoitunutkaan hoitaja ja väliportaan esihenkilö ei saa ääntään kuuluviin, vaikka työn kehittämisen ideat olisivat loistavat ja asiantuntijana hoitajalla olisi annettavaa.

Motivaatiosta ja tarpeista

Steven Reiss tunnistaa motivaatiossa 16 perustarvetta, joista yksi on valta ja vaikuttamisen ja johtamisen tarve. Esimerkkini sinnikäs hoitaja - hoitotyön esihenkilö saattaa motivoitua kehittämisestä ja haluaa vaikuttaa toimintaan ja uskoo vahvasti omaan ideaansa. Ja sitten vaikuttamisen väylät eivät tuekkaan hänen perustarvettaan vaikuttaa asioihin ja johtaa. Yksinkertaistettu johtopäätös tästä tilanteesta on, että esimerkkihoitaja turhautuu ja kokee ettei hänen tarpeensa tule tyydytetyksi. Turhautuuhan siinä toki, jos on yrittänyt jo ehkä monestikin vaikuttaa johonkin asiaan ja seinä on aina vastassa. Näin olosuhteet ja rakenteet eivät tue hoitajan - esihenkilön omia motiiveja ja silloin saattaa muistua mieleen, että "se palkkakin on niin kehno".

Entä jos esimerkkihoitaja lähtisi tunnistamaan tarpeitaan, motivaatiotekijöitään ja tiedostaisi vaikuttamisen väylät? Lisäisikö se hoitajan työssäjaksamista, innostusta ja työn iloa sekä -hyvinvointia? 

Entä jos hoitaja löytäisi Frank Martelan kuvaaman "Valonöörin" sisältään? 

Martelan mukaan Valonööri on henkilö, joka toimii sisäisen motivaationsa johdattamana sen sijaan, että toimisi vain kuten luulee tai ajattelee työnantajan, lähiyhteisön ja vaikkapa koko yhteiskunnan odottavan.

Motivaatiossa on monta ulottuvuutta ja niiden löytäminen ja tunnistaminen on avain pitovoimaankin. Näin uskon, koska muutoinhan kukaan ei enää haluaisi hoitaa ketään, milloinkaan ja missään. 

Kysyin asiantuntijoilta - eli hoitajilta

Tunnustan, että hoitajapula huolestuttaa minuakin, joten kysyin hoitajilta itseltään sosiaalisessa mediassa, miksi he tekevät hoitotyötä. 

Ennakko-odotukseni oli, että saan hoitajien vastauksissa lukea Sote- neuvottelujen kiistakohdat, kuten kehnon palkan, mutta toisin kävi. Suurin osa vastanneista, tilastollisesti ehkä yli 90 % kommenteista oli työn merkityksellisyyteen, antoisuuteen, ihaniin asiakkaisiin ja potilaisiin sekä hyvään työyhteisöön liittyviä työssäjaksamista tukevia ja kannattelevia kommentteja. 

Hyvää siis on, kun sen tunnistaa!

Koulutus & Konsultointi K Thurman
Espoo
p. +358 40 8332168
kthurman.koulutus (at) gmail.com 
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita